«

»

maalis 08

Pitäisikö molemmilla käsillä osata heittää?

Hartti Suomela 

Kun aikoinani aloitin pelaamaan, vain pari pelaajaa heitti pelitilanneheittoja molemmilla käsillä. Ja silloinkin heikommalla kädellä heiteltiin harvakseltaan. Raine Lamberg nykäisi joskus vasurilla aloitusheittoja ja vasenkätinen Markku Laakso harhautti markkerin välillä oikeakätisellä heitolla.

Varmuudella en uskalla mennä muistelemaan, että olisin nähnyt muiden pelaajien heitelleen molemmilla käsillä. Ja ulkosuomalaisena en Suomen nykytilanteesta tiedä.

Kalifornialaisten pelaajien joukossa heikommalla kädellä tehtyjä pelitilanneheittoja näkee paljon useammin. Ei se täälläkään mikään valtavirtaus ole, enkä itse ole ryhtynyt kaksikätiseksi heittäjäksi. Ei vanha koira uusia temppuja opi – ainakaan kovin nopeasti.

Goaltimatessa heikommalla kädellä heittämistä näkyy useammin kuin ultimatessa, sillä heittomatkat ovat lyhyempiä, tilaa on vähemmän ja heitto pitää usein saada lähtemään hyvinkin lyhyellä varoitusajalla ja yllättävästi. Pienemmällä kentällä pelattavassa sisäultimatessa on samoja elementtejä ja siksi uskoisinkin heikommalla kädellä olevan käyttöä sisäpelissäkin.

Hyödyllisimpänä harjoiteltavana heittona näkisin normaalin tai olkapään tasolta lähtevän rystyheiton. Tällä heitolla markkerin voi rystyharhauttelun jälkeen kiertää nopeammin ja pehmeämmällä kosketuksella kuin vahvemman käden kämmenheitoilla.

Toisaalta oman kokemuksen perusteella voin sanoa, että pelkällä oikean käden rystyheitollakin voi pärjätä. Olkapääongelmien takia pelasin yhden vuoden melkein pelkästään rystyheiton varassa, kun upsit ja kämmenheitot sattuivat liikaa. Ihan kaikkiin avoimiin paikkoihin ei saanut heitettyä, mutta kunnon heittoharhautusten avulla heittopaikkoja avautui rystypuolellekin ihan riittävästi. Ja samalla rystyheiton tarkkuus parani lisääntyneen harjoituksen ansiosta huomattavasti.

Kirjoittajasta: Hartti Suomela

Hartti on Ultimate.fi:n urheiluhullu ja hiukan tilastohöperö ulkomaankirjeenvaihtaja Kaliforniasta. Takana on puolustusvoittoista vääntöä maajoukkueessa ja erinäisissä seurajoukkueissa sekä kohtuullisesti valmennuskokemustakin. Nykyisin pääpaino on pick-up pelaamisessa ja ultimaten maajoukkuetilastojen ylläpidossa. Parhaimpiin saavutuksiin kuuluvat kakkostila seurajoukkueiden MM-kisoissa vuonna 1999, maajoukkueiden MM-pronssi kahdesti, joitakin Suomen mestaruuksia sekä kolme Kaimana Klassikin mestaruutta.

14 comments

Hyppää kommentti lomakkeelle

  1. Matti

    Aika moni tuntuis ulkomailla korvaavan tuon lyhyen kämmenen kulmapilkissä myös sellaisella heittokäden puolelta väännetyllä välirystyllä tähän tapaan: https://picasaweb.google.com/m/photo?uname=Matti.Kajaste&id=5513348731042111506&aid=5513347622854499809&start=7

  2. Hartti

    Matti, toi heittokäden puoleinen välirysty onnistuu kun markkeri antaa tilaa, niin kuin tossa kuvassa. Moni jenkkijengi puolustaa aika iholla ja siksi tollaseen ei ole useinkaan tilaa, muuta kuin ehkä dumppia heitettäessä.

  3. Minsu

    Mutta jos vain on ihan toivottoman oikeakätinen kaikessa tekemisessään niin kannattaako tähän käyttää aikaansa?

  4. Hartti

    Ei tarvi harjoitella jos ei näe tarvetta ja ilmankin pärjää
    Ja totta puhuen en muista nähneeni yhdenkään naisen käyttäneen pelissä heikomman käden heittoja. Ekä tää on siis ihan vain miesten ”kato mä osaan heittää molemmilla käsillä” -tyyppinen elvistely 🙂

  5. TK

    Itse ajattelen että molemmilla käsillä tehokkaasti heittämisen harjoitteluun tarvitaan sen verran panostusta, että vastaava panostus maksaa itsensaä takaisin paremmmin jossain muualla, esim. sen paremman käden heiton harjoittelussa.

    Tuntuu että heikomman käden heittoa vieläpä käytetään jossakin tietyssä erityistilanteessa ja mielestäni sellaisissa, jossa vahvemman käden ratkaisullakin pärjäisi.

    Siihen kun lisätään että jos ko. heiton varmuus ei ole muiden heittojen tasoa niin 5 onnistunutta ”kato mä osaan” -suoritusta nollaantuu helposti yhteen ”kato kiekko on nurtsissa” -suoritukseen.

    Hetken mietin ettei muissakaan lajeissa olla molempikätisiä vaikka siitä teoriassa olisi hyötyä esim. tenniksessä. Toisaalta koripallossa kyllä ja aika kiukkuisesti nuo heikomman jalan vedotkin tuntuu futaajilla lähtevän, joten jätän itselleni oikeuden vaihtaa mielipidettä 🙂

  6. MAHA

    Ainakin koriksessa ja lentiksessä kaksikätisyydestä on hyötyä, mutta TK:n mainitsema aikainvestointi painaa tässä paljon. Toisin kuin futiksessa, koriksessa ja lentiksessä, ultimaten tekniikkaa on vaikea ellei mahdoton harjoitella yksin: kiekko ei palaudu seinästä. Kiekkoa ei myöskään ole kovin hyödyllistä pomputtaa.
    Jos riittää innostusta ja aikaa, kannattaa varmasti joukkueharjoittelun ulkopuolella heittää myös heikommalla kädellä, samoin kuin kannattaa harjoitella heikomman käden kiinniottoja; kaikki heikommalla puolella tehty työ aktivoi vastakkaista aivolohkoa ja heikomman puolen harjoittelu useasti myös pakottaa aktiivisesti analysoimaan, mistä suoritus koostuu. Kokemukseni mukaan tämä analyysikyky helpottaa urheilijan tekniikan korjaamista tilanteissa, joissa heittoa opetetaan tai se on hukassa – jopa kesken pelin.

  7. Hartti

    Mailapeleissä mailan vaihtaminen kädestä toiseen vie aikaa, ehkä siksi molempikätisyys toimi ainakaan tenniksessä tai sulkiksessa (tosin poikkeuksia löytyy, kuten Luke Jensen, ja Maria Sharapovakin venyttää joskus rystypuolen lyönnin vasemman käden kämmenellä),

    TKn aikakommentti on asiaa.

    Hartti

  8. Ilkka

    Nolohkon jääkiekko-onnettomuuden jälkeen pitelin oikean käden peukaloa paketissa nelisen viikkoa tänä talvena. Tuona aikana kävin treeneissä ja heittelin aktiivisesti vasemmalla kädellä. Kokeilin myös muutamaa drilliä vasurilla. Pelissä en kyllä vieläkään heittäisi vasurilla, vaikka muutaman viikon jälkeen homma rupesi jo ainakin rystyllä toimimaan kohtalaisesti.

    Ongelmana heikolla kädellä opettelussa on että TK:n mainitsema aika aspekti on vielä suurempi kuin vahvalla kädellä uuden oppimisessa. Aikaa saa todella laittaa rutkasti peliin jotta varmuus paranee. Jokainen on heittänyt palloa, lyönyt erilaisilla mailoilla ja tehnyt ties mitä vahvemmalla kädellä. Heikommasta kädestä puuttuu tämä motorinen kokemus ja etumatkan kurominen on työlästä. Toki joillain tuntemillani henkilöillä on luontainen taipumus molempikätisyyteen. Esim kirjoittaa vasurilla, mutta heittää oikealla.

    Omalla kohdalla vasurin varmuus parani etenkin kiinniottopuolella muutaman viikon heittelyn jälkeen, joten aivan hukkaan treeni ei mennyt. Motoriikkaa kannattaa siis varmasti vahvistaa harjoitteilla, joissa tuntee olevansa osaamisen rajoilla riippumatta oliko kyseessä heikko vai vahva käsi.

  9. Ilkka

    Tää menee jo vähän off topic, mutta olis kiva kuulla kommentteja vasureilta heittämisen opettelusta. Miltä tuntuu opetella heittämään kun suurin osa malleista heittää eri kädellä kuin itse?

  10. Hartti

    ”Nolohkon jääkiekko-onnettomuuden jälkeen”

    Sormi murtui Wii-lätkässä?
    🙂

    Pitäisköhän jonkun tehdä wiii tai puhelinapplikaatio (liikesensoreita käyttäen) heittoharjoittelua varten. Sit kun vielä siihen sais mukaan sen sorkien irroittamisen ilman etta kapula lentää seinään, niin Mahakin sais harjoitella vasuriheittoja ihan itsekseen…
    Vitsivitsi…

    Hartti

  11. Hartti

    ”sorkien irroittamisen”… hups
    piti sanomani että ”sormien otteen irroittamisen”

    Hartti

  12. -V-

    Komppaan ylläolevasta ainakin sitä, että heikomman käden kiinniottoja kannattaa harjoitella, sille on ainakin käyttöä pelitilanteissa. Esim. sisäpelissä hyvin heitetty killeri (riittävän korkea, sopivasti edessä) maalin oikeaan laitaan putoaa itseasiassa vasemmalle kädelle. Kärjistäen kaikki oikeakätisen kämmenkaaret ovat täydellisesti heitettynä paremmin vasemmalla kädellä otettavissa (aka. seiffilla).

    Heikomman käden heittämisessä lyhyt rystymurto markkerin käden yli pois laidasta on investoinniltaan ja hyödyiltään semmoinen, että sitä voisi jopa harkita treenaavansa. Heitto on helppo, käytännössä nosto/sneppi markkerin käden yli, jonka saa suht helposti kellumaan. Eikä ole vaikea oppia varmaksi verrattuna lyhyeen kämmeneen. Lyhyt fore on yllättävän vaikea saada kellumaan ja vastaanottajaystävälliseksi lyhyillä matkoilla (alle 3m).

  13. Ilkka

    No olin sentään jäällä, mutta lätkähuumassa toista kertaa luistimilla kymmenen vuoden tauon jälkeen. Lämimässä yksin, uusi maila, tylsät luistimet eikä mitään suojia.

    nolo lopputulos :/

  14. Matti

    Toi lyhyt, kelluva kämmen on heitto, joka jostain syystä osattiin opettaa Skotlannissa, jossa mä aloitin lajin. Olennaista on saada ranteella aikaan ihan älytön kierre kiekkoon. Voimaa ei tarvita ollenkaan, kun matka on toi 3m. Mitä enemmän kierrettä, sitä hitaammin ja tasaisemmin kiekko lentää ja sitä iisimpi se on ottaa kiinni lyhyelläkin matkalla. Heittokäsi tekee sellaisen ylikorostetun piiskaliikkeen ja päätyy taakse.

    Mahdollisimman hitaasti lentävää kämmentä on muutenkin hyvä treenaa perusheittelyn lomassa. Kierrettä tarvitaan kuitenkin tuulessa. Jotku ratkaisee ton lyhyen heiton jonkinlaisella push-passilla, mutta mun kokemusten mukaan kiinniottaja yllättyy tästä heittovalinnasta niin totaalisesti, että se tiputtaa ainakin joka toisen vaikka heitto jotenkin onnistuisikin.

    Toivottavasti tästä ei tullut sellaista kuvaa, että mä opetan Haaramoa ja Harttia heittämään.. 😀

Vastaa käyttäjälle -V- Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Jotta kommentointi onnistuisi vain ihmisiltä eikä roboteilta, vastaa oheiseen kysymykseen ennen lähettämistä.

Liitokiekolla pelattava joukkuelaji on nimeltään u....e?