Otto Forsbom

Sääntökirjasta kentälle: Ultimaten säännöt pelaajan näkökulmasta

Ultimaten perussäännöt voi luetella yhdessä virkkeessä: Kontaktiton liitokiekolla pelattava joukkuelaji, jossa pelivälinettä saa siirtää vain heittämällä ja pisteen saa kiekon kiinniotosta kentän levyisillä maalialueilla. Tämä on tietenkin vain karu yksinkertaistus, mutta siitä lajissa pohjimmiltaan on kyse: liitokiekon heittämisestä ja kiinniotosta ja fyysisen kontaktin välttämisestä.

Ultimate on monella tavalla erityinen joukkuepeli. Pelin tarkoitus ei ole tehdä eniten maaleja tietyssä ajassa vaan päästä tiettyyn maalimäärään ennen vastustajaa. Joukkueen hyökkäyssuunta vaihtuu jokaisen maalin jälkeen, eli kun on tehnyt maalin tietylle maalialueelle, pyritään seuraavassa pisteessä tekemään maali toiselle maalialueelle.

Maalin tekemisen vaikeudesta

Maalin tekeminen on periaatteessa helppoa: täytyy vain syöttää kiekko oman joukkueen pelaajalle, joka on maalialueella tai joka ottaa kiekon kiinni pelialueelta ilmaan hypättyään ja laskeutuu maalialueelle. Käytännössä maalin teko vaatii kuitenkin tarkkaa harkintaa, sillä puolustukselle riittää syötönkatkoon se, että kiekko putoaa maahan, kun taas hyökkäyksen pitää aina saada kiekko kiinni.

Ultimaten säännöt antavat paljon vapauksia pelaajille, koska kentällä saa liikkua ja heittää kiekkoa aivan vapaasti: syöttösuuntaa tai hyökkäyksen kokonaiskestoa ei ole rajattu. Pelissä hyökkäystä vaikeuttaa silti se, että joka heitolle on aikaa vain kymmenen sekuntia ja heittopaikkaa voi hakea vain tukiaskeleen varassa. Kiinniottojen pitää tapahtua kentän rajojen sisäpuolella – ei siis rajaviivojen päällä, ne ovat jo ulkona. Kiinnioton jälkeen pelaajan tulee pysäyttää vauhtinsa mahdollisimman nopeasti, joten hyvääkään juoksuvauhtia ei voi hyödyntää kuin kiekon saamiseen saakka. Ulos kentältä saa kiinnioton jälkeen päätyä, mutta pelaajan on palattava takaisin kentälle ennen kuin saa heittää kiekon.

Aloittelijat puolustukseen?

Puolustaminen on aluksi ultimaten helpoin osa-alue. Hyvälle puolustajalle riittää, että on vastustajaa nopeammin tilanteissa. Hankaluutta puolustukseen luo se, ettei hyökkäyksen pelaajia saa estää hakemasta kiekkoa kuin pelolla siitä, että puolustus ehtii kiekkoon ensin. Heittävän pelaajan puolustaja, markkeri, saa seistä kiekon halkaisijan päässä heittäjästä ja käyttää vartaloaan heiton estämiseksi, muttei koskea kiekkoon tai heittäjään ennen heittoa. Muiden puolustajien on syötönkatkoa varten ehdittävä lyödä kiekko pois hyökkääjien ulottuvilta tai otettava se kiinni. Puolustuksen tehtävä on yksinkertaisempi kuin hyökkäyksen, mutta pelin tason ja pelaajien taitojen kehittyessä puolustus tarjoaa sekä fyysistä että taktista haastetta jopa hyökkäystä enemmän.

Ei asiaa kyynärpäille

Fyysinen kontakti vastustajan pelaajiin on kaikissa tilanteissa kielletty. Pelaajia ei saa myöskään estää juoksemasta haluamaansa paikkaan menemällä näiden juoksulinjalle, joten puolustuksessa ei seisoskelemalla yleensä saavuta tuloksia. Jos kontakti kuitenkin syntyy, sen oletetaan olevan tahatonta, eikä siitä rangaista. Sen sijaan peliä jatketaan, kuin virhettä ei olisi tapahtunut: kiinniottotilanteessa kiekko annetaan virheen kohteeksi joutuneelle ja heittotilanteessa aloitetaan lasku alusta. Mikäli virheen tekijäksi syytetty kiistää virheen, pelataan tilanne uudelleen virhettä edeltäneestä tilanteesta.

Miten käytännön peli etenee

Pelaajia saa ultimatessa vaihtaa aina pisteiden välillä niin monta kuin haluaa, usein koko kentällinen tuleekin vaihtoon. Pisteiden aikana pelaajavaihdot ovat kiellettyjä, myös aikalisien aikana. Poikkeuksen tekee vain loukkaantumisaikalisä, jonka aikana loukkaantuneen pelaajan saa vaihtaa ja vastustaja saa vaihtaa yhden pelaajan, mikäli loukkaantuminen ei johtunut virheestä.

Useimmiten pelit pelataan 15:een tai 17:ään maaliin. Puoliaika pidetään, kun johtava joukkue on saanut yli puolet tästä pistemäärästä eli 9/17 tai 8/15. Voittoon tarvitaan kahden pisteen ero, ellei saavuteta absoluuttista pistekattoa (+2 alkuperäiseen voittoon tarvittavaan maalimäärään), jolloin yhdenkin pisteen ero riittää.

Pistekaton lisäksi pelille on useimmiten määritelty maksimikesto. Ajan täyttyessä pelataan kesken oleva piste loppuun ja sen jälkeen määritellään, miten moneen pisteeseen peli pelataan. Useimmiten tavoitemaalimäärä on johtavan joukkueen maalimäärä +2, tämä maalimäärä on absoluuttinen pistekatto, eli sen saavuttanut joukkue voittaa automaattisesti. Peliajan täyttyessä laskettava pistekatto ei voi ylittää pelin alkuperäistä maksimipistemäärää, joten jos peli on sovittu pelattavaksi 17:ään ja johtava joukkue tekee ajan täyttyessä tulokseksi 16-14, loppuu peli, mikäli johtavalla joukkueella on 17:ssä pisteessä kahden pisteen ero häviöllä olevaan.

Yksinkertaistusta

Ultimaten aloittaminen on helppoa ja perussäännöt oppii nopeasti. Syvällisemmänkään sääntötuntemuksen saavuttaminen ei vaadi pitkällistä opiskelua, vaan säännöt omaksuu kertalukemisella. Toisin kuin monia lajeja, ultimatea voi hyvin pelata käytännössä samoin säännöin puistopelailusta MM-tasolle. Vaikka lajin juuret ovat yliopistoissa, on sen ydin erään veteraanipelaajan sanoissa: ”Ultimate on yksinkertaisten miesten yksinkertainen peli.”