Annariikka_YyteriSiltamäen Tourin voittajista – Otsosta ja Cosmic Girlseistä – ei ollut epäselvyyttä, mutta formaatti jätti hieman jossiteltavaa loppukauteen.

Nyt kärkinelikon ulkopuolelle jäi kummassakin sarjassa käytännössä voittamalla muut pelit mutta häviämällä jommalle kummalle finalistille kerran. Vitossijalle sijoittunut ei kohdannut kummassakaan sarjassa kolmos- ja nelossijalle sijoittuneita ollenkaan (toim. huom. virhe korjattu 11.6.). Pienestä ottelumäärästä huolimatta monet joukkueet myös kohtasivat kaksi kertaa turnauksen aikana, ja toisaalta moni kohtaaminen jäi kokonaan näkemättä.

Formaatin heikkoudet johtuivat osin hankalasta joukkuemäärästä (10) ja osittain seedauksesta. Jupiter ja Cosmic Girls oli kummassakin sarjassa rankattu kymmenestä joukkueesta kuudensiksi, vaikka ne päätyivät finaaliin asti ja joukkueiden kova taso oli myös aiemmilta kausilta tiedossa. Kun nämä joukkueet oli seedauksen perusteella sijoitettu samaan ykköslohkoon hallitsevan mestarin kanssa, piti puolivälieräpelin tarjota kummallekin kovalle joukkueelle mahdollisuus päästä jatkoon – kakkoslohkon heikompien joukkueiden kustannuksella. Kolmoslohkosta puolestaan kahdella parhalla (ja seedaukseltaan kärkeä heikommalla) joukkueella oli suora tie neljän joukkoon ilman puolivälieriä. Kolmos- ja nelosseediltä oli siis helpompi tie neljän joukkoon kuin ykkös- ja kakkossijalta, mikä on lähes epäkohteliasta viime kauden hallitsevia (ja silloin lähes voittamattomia) mestareita kohtaan.

Tour-formaatilla on haluttu lisätä merkityksellisten pelien määrää, mutta mietittävää aiheuttaa edelleen se, miten ulkomaalaisia tai projektijoukkueita kohdellaan pisteytyksessä. Nyt ne jätetään suoraan pistelaskun ulkopuolelle, mikä teki esimerkiksi Siltamäen Tourin finaalipelistä suomalaisjoukkueille Tour-pisteiden kannalta merkityksettömän. Kun finaali alkoi, plakkarissa oli jo 301 pistettä. Moni pelaaja, mm. Atleticon kärkirakentaja Essi Inkinen, miettikin ääneen Siltamäessä, voisiko Tour-pisteytystä muuttaa jatkossa siten, että ulkomaalaisjoukkueet eivät voisi kerätä SM-pisteitä, mutta niiden sijoituksellaan ansaitsemansa pisteet jätettäisiin kokonaan jakamatta. Näin suomalaisjoukkueille tulisi enemmän taisteltavaa myös ulkomaalaisjoukkueita vastaan, kun jaossa olisi vähemmän pisteitä kokonaisuutena.

Ulkomaalaisjoukkueet purjehtivat tällä hetkellä erikoisessa kuplassa läpi Tourien. Suomalaisjoukkueet eivät pääse välttämättä pelaamaan toisiaan vastaan, mutta silti taistelevat keskenään Tour-pisteistä ulkomaalaisjoukkueiden ympärillä.

Ultimatejaosto pohtii parhaillaan Tour-formaatteja etukäteen eri joukkuemäärille koko loppukaudeksi, jotta Siltamäen Tourin formaattiepäselvyydet eivät toistuisi. Tämä onkin erittäin hyvä asia, kun tavoitteena on SM-Tour, jolla pelataan merkityksellisiä pelejä tiiviissä ja systeemiltään järkevissä Tour-viikonlopuissa. Kun vielä pelien määrä ei saisi kasvaa minkään joukkueen kohdalla mahdottomaksi, ei sarjavastaavien työtä voi kadehtia.

Mutta avoimuutta siltä voi silti vaatia.

Kirjoittajasta

Arska on Ultimate.fin päätoimittaja.

1 KOMMENTTI

  1. Miten 10 joukkuetta voi olla hankala määrä? Sehän on ihanteellisin määrä. Jaetaan joukkueet kahteen lohkoon; roundrobin ja sitten semit ja mitalit. Kaikille 5-6 peliä. Kenttiä oli tarpeeksi 20 lohkopelin ja 9 sijoituspelin läpiajamiseen. Ilmeisesti sarjajärjestäjällä on ollut muita reunaehtoja, jotka pakottivat esim. miehet kolmeen 3-3-4 -joukkueen lohkoon, jolloin kaikki pelasivat 5 peliä.

  2. Reunaehtona oli että joukkueille ei saa tulla 4 peliä päivässä. 5 joukkueen round robin:ssa tulee 5 pelikierrosta, jossa aina yksi joukkue ei pelaa yhdellä kierroksella. Siten vähintään yhdelle joukkueelle lohkossa olisi tullut 4 peliä lauantaille.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän