1. Kuka olet ja mistä tulet?
Paula Sihto, joka pelaajana taidetaan tuntea paremmin (entiseltä nimeltäni) Jussilana. Lapsuuteni ja nuoruuteni asuin Kauniaisissa, johon 15 vuoden jälkeen palasin 1,5 vuotta sitten takaisin. Pääkaupunkiseudulla olen Kanadan vuotta lukuun ottamatta pyörinyt.
2. Oma peliurasi pähkinänkuoressa?
Aloitus 1991, aktiiviuran lopetus 2010, Atleticon riveissä lukuisia Suomen mestaruuksia, 14 arvokisat (6 seurajoukkueessa, 8 maajoukkueessa), joista kruununa 2 EM-kultaa ja MM-hopea ja -pronssi.
3. Miten päädyit maajoukkuevalmentajaksi, ja millä mielin pestistä?
Jouduin lopettamaan aktiiviurani, kun paikat eivät enää kestäneet, ja piti vähän aikaa pitää taukoa koko lajista – en halunnut edes tulla katsomaan pelejä, kun olisi halunnut olla mukana. No, sitten minuun otettiin liitosta yhteyttä tästä pestistä ja siinä oli riittävästi aikaa kulunut, jotta pystyin ajattelemaan lajin pariin palaamista. Tämä on tietysti kunniatehtävä ja haasteellinen monella tavalla. Tylsän kliseisesti voisi sanoa, että teen parhaani ja katsotaan, mihin se riittää.
4. Mitä naisten maajoukkueelle kuuluu juuri nyt?
Viime viikonloppuna oli leiri Tampereella, joka onnistui monelta osin hyvin. Pelillisten asioiden kehittymisen lisäksi joukkuehenki meni nähdäkseni harppauksia eteenpäin – meillä on hyvä porukka!
5. Mitkä kolme adjektiivia kuvaavat parhaiten uutta naisten maajoukkuetta?
Rookie-rikas, kysymysmerkki-rikas, odotuksia herättävä.
6. Erityismainintoja valinnoista tai pudotuksista?
Ehkä suurimpana yllätyksenä on tullut se, että alunperin 34 pelaajan ringistä 14 on halunnut omaehtoisesti lopettaa leikin kesken. Toki ensin pitää katsoa peiliin, mitä olisi pitänyt tehdä toisin, mutta kun muutama ei edes kertaakaan tullut paikalle, ei asiaan päässyt ainakaan tältä osin vaikuttamaan. Ihmetyttää heikko sitoutuminen ja lojaalius – kyse on kuitenkin Suomen maajoukkueesta!
Vastapainona tulee kuitenkin sanoa, että on myös myönteisiä poikkeuksia, jotka ovat käyneet kaikissa treeneissä ja harjoitelleet mallikelpoisesti. Tämä oli aasinsiltana siihen, että lopulta vain muutama pelaaja putosi lopullisesta joukkueesta, ja se on kurjaa heidän kannaltaan. Toivottavasti se on kuitenkin sysäys siihen, että harjoittelevat entistä innokkaammin, ja seuraavien kisojen valinnoissa heitä ei enää voi jättää ulos.
Joukkueessamme on jonkin verran kokemusta ja aimo annos uutta verta – nuorempien esiinmarssi on alkanut, ja heillä on oiva näytön paikka kisoissa. Monet heistä ovat keränneet kokemusta nuorten kisoista, ja näen sen erittäin hyvänä pohjana myös aikuisten sarjaan.
7. Millaiset EM-kisat ovat tulossa Sloveniassa elokuun alussa?
Naisten sarjaan on tulossa 14 joukkuetta, joten lähes kaikki ajateltavissa olevat maat ovat mukana. Edessä ovat kovat kisat – tuskin tulee yhtään ”helppoa” ottelua.
8. Millaisin tavoittein maajoukkue lähtee kisoihin?
Emme ole asettaneet vielä tavoitetta kisoille, mutta kyllähän jokaista peliä lähdetään voittamaan – mitä mieltä on lähteä valmiiksi hävinneenä pelaamaan?
9. Miten maajoukkue treenaa tästä eteenpäin kisoihin asti?
Valitettavasti jouduimme perumaan osallistumisen Windmillin turnaukseen, joten treenaus koostuu yksittäisistä harjoituksista sekä leiristä heinäkuussa.
10. Mikä maajoukkuevalmentamisessa on parasta ja pahinta?
Taidan olla sen verran vihreä tässä hommassa, että en tiedä, osaanko tuohon vielä vastata. Olen iloinen joukkueestamme. Joka pelaajalla on paikkansa ja vastuunsa joukkueessa. Kokeneemmat pelaajat tuovat kylmäpäisyyttä ratkaisutilanteisiin, ja ovat tärkeässä roolissa nuorempien kannustamisessa ja ohjaamisessa. Uudemmilla pelaajilla on tosiaan hieno mahdollisuus astua esiin ja ottaa paikkansa vastuunkantajana. Siellä on monta potentiaalista pelaajaa, ja haasteeni onkin saada se potentiaali ulos ja näkymään kentällä.